Motivaatio treenaamiseen, mistä se löytyy ja miten?
Motivaatio puheita on vaikka kuinka paljon, myös ideoita miten innostut harjoittelemaan ja syitä että miksi treenaat.
Puheet on yleensä mukaansatempaavia kun huomaat että pulssi ja tunteet nousee puhetta kuunnellessa. Mutta hetki puheen jälkeen ollaan taas siinä samassa pisteessä kuin ennen puhetta…istutaan sohvalla urheilu vaatteet päällä ja ihmetellään et mihin se fiilis hävis!?

 

“SULLA ON IHAN LUUSERI OLO”

 

Yks vaihtoehto on et katsotaan kuvasta jonkun ihmisen upeeta kroppaa, ja päätetään et mä haluun samanlaisen. Kuvan yhteydessä on joku super dieetti yhdistettynä johonkin taikapilleriin, että kun nämä nyt teet ja syöt niin kuukaudessa olet tämän näköinen. Sit ollaan parin viikon päästä taas ne urheiluvaatteet päällä siinä samalla sohvalla ja ihmetellään et ei tämäkään toimi. Kaiken tän jälkeen olotila on monta kertaa huonompi kuin aikaisemmin, ja rupeet pitämään itseäsi heikkona ihmisenä.

Minulla oli helppoa lätkä uran aikana motivoida itseäni vuodesta toiseen, koska halusin kehittyä paremmaksi henkisesti ja fyysisesti. Ja sainhan tehdä työkseni urheilulajia jota rakastin yli kaiken ja olin ollut sen parissa siitä asti kun mulla pysyi lätkämaila kädessä.
Mutta sitten koitti se arki kun ei enään tarvi treenata ja kukaan ei vaadi sulta yhtään mitään. Kävin salilla sillontällön mutta aina tuli sama fiilis….miks mä täällä olen!? Justhan mä treenasin täysillä reilu 20 vuotta et antaa tän nyt vaan olla, mutta sitten rupes tuleen pikkuhiljaa varjopuolia mukaan. Paino lähti nouseen, ei jaksanut tehdä arkijuttuja, unen laatu huononi, olin huonolla tuulella jne.

Siinä samalla rupes tuleen masennuksen oireita ja koko yleisolemus oli suoraan sanoen laiska paska. Huomas aamullakin peilistä että on 10 vuotta vanhempi kuin viime viikolla. Kyllä sitä siinä rupes tajuaan et näin ei voi jatkua jos haluaa nauttia vielä elämästä tai vaikka tulevista lapsenlapsista.
Vaikka tajusin sen tilanteen vakavuuden, niin siihen kesti aika kauan ennen kuin oikeesti tajusin että pitää hakea apua.

Vaikka pääkoppa rupesi olemaan jo hyvällä mallilla kaiken terapian jälkeen, niin kyllä siinä oli aika monta mutkaa matkassa ennen kuin pääsin tähän olotilaan missä olen tänään.

 

Alkuun rupesin vain keskittyyn ulkoiseen olemukseen ja siitä että pakko saada se 6back kasaan. Treenasin hullun kovaa joka päivä ja söin vähän eli ihan väärin…..toki tuloksia rupes tuleen kropassa. Paino tippu yli kymmenen kiloa ja 6back rupes näkyyn, mutta siinä samalla mun olotila pääkopassa oli edelleen sama. Olin väsynyt, unen laatu edelleen huono ja en osannut rentoutua ollenkaan…..eli olin todella stressaantunut ja kävin yli kierroksilla 24/7.
Siinä sitten tajusin taas uuden jutun että ei näin voi elää vaan haluan nauttia elämästä ja olla hyväntuulinen 24/7.

Löysin sitten sopivan treeni vauhdin jossa söin normaalisti ja treenasin suht kovaa, mutta keskityin vain siihen että mulla oli hyvä olo kun menen illalla nukkuun, enkä juuri ollenkaan siihen miltä mun kroppa näyttää.
On kiva huomata kun aloin keskittyä hyvään oloon ja kirkkaaseen mieleen sen sijasta että kyttäsin itseäni peilistä joka aamu ja mitä se puntarin viisari näyttää aamulla…..niin ihan huomaamatta mun kroppa onkin kehittynyt siihen suuntaan kun olen aina haaveillut ilman että olisin siitä sen enempää murehtinut.
Kaikki treenaaminen on tänään hauskaa kun motivoin itseäni siihen että mulla on tai tulee olemaan hyvä fiilis treenin aikana ja ennenkaikkea sen jälkeen.
Kun sulla on pääkopassa hyvä fiilis ja sieltä löytyy hyvää energia niin silloin on helpompi myös lisätä puita pesään jos haluaa treenata välillä kovempaa ja päästä siihen ns rantakuntoon tai vaikka Gladiaartoriksi 😎

Ja tähän loppuun jos nostan yhden tärkeän asian mikä on motivoinut mua eniten ja auttanut pääsemään tähän mielen tilaan jossa pystyn nauttimaan ja löytämään positiivisia asioita päivästä toiseen on oikeat YSTÄVÄT mulle 😉👊

Ihanaa loppuviikkoa teille kaikille ihanille lukioille ! 😊👋❤️

Hannes

 

Kommentoi

 

 

Olipas kiva herätä päiväunilta ja katsoa ulos ikkunasta kun lunta tupruttaa ja syksyinen synkkyys muuttuu valoisaksi ensilumi sössöksi 😅🌨💨

Mun näkymät kodin ikkunasta

Väkisin tuli mieleen viime kevään Tehtävä Lapissa kuvaukset Levillä, missä oltiin 10 päivää nauttimassa lumisista maisemista ja aivan ihanasta seurasta. Siellä tuli kyllä lapsuuden muistot mieleen jolloin lunta oli metritolkulla joka talvi. Sillon oltiin ulkona päivästä toiseen nauttien lumesta ja kaiken näköisestä lumi aktiviteeteista.

Jossain Lapissa

Tässä on ollut kaiken näköistä kiirettä viime päivinä pääkopassa kun on lukemista PT loppukoetta varten, tulevien valmennus juttujen suunnittelua, omia treenejä ja kaiken näköistä valmistelua tulevaan. Ja kun tää kaikki on uutta mulle niin pääkoppa väsähtää aina välillä, silloin otan yleensä jalat alle ja lähden ulos luontoon tuulettumaan.

Tässä huomaa kuinka onnekkaita me ollaan täällä Suomessa kun esim mun ei tarvi kuin lähtä ulos ja suunnata Herttoniemen ( itä – Helsinki ) metsikköön josta löytyy aika upeita paikkoja missä mieli lepää, aivot latautuu ja tulee rauhallinen olo.

Ei tämä tietenkään Suomen Lapille vedä vertoja mutta hyvällä mielikuvituksella voi päästä aika lähelle😊. Aina voi löytää asiasta kuin asiasta jotain positiivista kun avaa oikeesti silmät ja sydämen ❤️

”Nauttikaa elämän pienistä asioista niin joku päivä niistä tulee isoja”

Hannes

Kommentoi